Lukas Ligeti: Jatkuvan opin tiellä

Lukas Ligetin mukaan kaiken taiteen taustalla on olemassa tarkoitus, eteenpäin vievä pyrkimys ilmaisuun.

“Monet tekijät vaikuttavat taiteen määritelmään, mutta sanoisin, että ihmisten tietoinen itseilmaisu kussakin esteettisessä viitekehyksessä on taidetta. Kauneus luonnossa tai jokin sattumalta syntynyt ei mielestäni edusta taidetta, sillä inhimillinen ilmaisun tarve puuttuu. Toisaalta joskus tuntuu, että tietoinen tekeminen ilman konseptuaalista päämäärää ei myöskään näyttäydy minulle taiteena, vaan pikemminkin käsityöläisyytenä.”

Ligetin mukaan sävellystaide kehittyy olemassa olevaan muotoonsa vasta esitystilanteessa – seikka, jota ei ehkä aina tule ajateltua. Sävellys paperilla on vasta teoriaa, muusikot herättävät sen eloon kussakin tilanteessa.

“Valmiin teoksen kuuleminen on tärkeä oppimisprosessin osa minulle säveltäjänä. Vasta silloin huomaan, mitä haluaisin muuttaa. Saatan tehdä joskus uuden version teoksesta jälkikäteen, mutta useimmiten hyödynnän saatua tietoa vasta tulevissa sävellyksissäni.”

Ligetin musiikille ominaista on liike, prosessi. Hän haastaa jatkuvasti itseään säveltäen musiikkia mitä erilaisimpiin tilanteisiin ja monenlaisille kokoonpanoille. Siten koko sävellysprosessi itsessään on aina erilainen tapa oppia ja kehittää uusia taitoja.

“Säveltäjänä tunnen itseni usein aloittelijaksi. Olen usein tilanteessa, jossa aiempi osaamiseni ei riitä ja ainoa tapa saada homma etenemään on keksiä entuudestaan tuntemattomia keinoja musiikin toteuttamiseksi.”

Inspiraatio tavoittaa Ligetin monesta eri suunnasta. Se voi tulla musiikista tai visuaalisen taiteen maailmasta. Esimerkiksi Kamariorkesteri Avantin konsertissa kuultava teos Curtain ammentaa vahvasti animaatiotaiteen maailmasta. Säveltäjä kertoo olevansa usein luovimmillaan vierailtuaan museossa.

“Saatan kuvitella geometrisiä muotoja tai jotain muuta visuaalista aloittaessani uuden sävellyksen”, Ligeti kuvailee. “Maalausten ja muun visuaalisen taiteen ohella myös tässä ajassa elävät, eri taiteenaloja yhdistelevät teokset ovat lähellä sydäntäni.”

Musiikillisesti Ligeti löytää paljon erilaisista musiikkikulttuureista ympäri maailmaa – erityisesti afrikkalaisen musiikin parista, jonka hän mainitsee olleen jo yli 30 vuoden ajan tärkeä pohjavirtaus musiikilleen.

“Rakkaus afrikkalaista musiikkia kohtaan oli yhteinen asia isäni kanssa, vaikkakin olemme päätyneet sen myötä hyvin erilaisiin musiikillisiin lopputuloksiin”, säveltäjäsuuruus György Ligetin poika sanoo.

Helsingissä kuultavat teokset ovat oivia esimerkkejä Ligetin pitkistä prosesseista. Moving Houses on alunperin kuululle Kronos Quartetille tehty sävellys, jota on kuultu harvoin ensiesityksensä jälkeen. Soolomarimballe sävelletyn Thinking Songsin synnytys puolestaan vei vuosia ja vaati solisti Ji Hye Jungilta hänen kertomansa mukaan “uuden aivolohkon kehittämistä” onnistuakseen.

“Juuri tämän kaltaiset kehitysprosessit minua viehättävät säveltäjänä”, Ligeti toteaa.

(Teksti: Matti Nives)