Uuden musiikin Aurinkokuningas saapuu Musica novaan

Ensemble intercontemporain on toiminut vuosikymmeniä nykymusiikin tienraivaajana. Musica nova ja Helsingin juhlaviikot tuovat orkesterin kymmenen vuoden tauon jälkeen Helsinkiin.

Uuden musiikin yhtyeillä Klangforum Wienistä kotoisiin Uusinta Ensembleen, defunensembleen ja kumppaneihin on pohjimmiltaan yksi esikuva: ranskalainen Ensemble intercontemporain, ensimmäinen nykymallinen uuden musiikin yhtye. Perinteikäs huippukokoonpano on vieraillut Suomessa aikaisemmin joitakin kertoja. Suomalaisyleisölle EIC on tullut tutuksi myös tähtikapellimestari Susanna Mälkin toimiessa sen taiteellisena johtajana vuosina 2006–2013.

Ensemble intercontemporainin nimi yhdistyy erottamattomasti legendaariseen säveltäjä-kapellimestari Pierre Bouleziin, joka perusti sen vuonna 1976. Hän aikoi täyttää uuden musiikin tyhjiön kerralla ja perusti Pariisiin uusimman musiikin esittämiseen ja säveltäjäyhteistyöhön erikoistuneen kokoonpanon sekä nykymusiikin ja teknologian suhdetta tutkivan laitoksen, IRCAM:in. Monet suomalaissäveltäjätkin Kaija Saariahosta Sampo Haapamäkeen ovat sen huomassa perehtyneet tietokoneavusteiseen säveltämiseen ja elektroniikkaan. Tällä hetkellä Ensemble intercontemporain majailee Pariisin uudessa Filharmoniassa, IRCAM taas Pompidou-taidekeskuksessa. IRCAM:in ohella myös EIC ahkeroi erilaisten koulutushankkeiden parissa. Musica novassa EIC:in osaamisesta pääsee ammentamaan Tadeyliopiston Sibelius-Akatemian NYKY Ensemble.

Boulez tiesi, että uusi musiikki vaatii perinteisestä klassisen musiikin kentästä erillisen reviirinsä, jolla ennenkuulemattoman musiikin synnyttäminen on mahdollista. Susanna Mälkki pitää tärkeänä, että etenkin ensimmäisinä vuosikymmeninään EIC kohotti uuden musiikin statusta ja itsenäistä asemaa. Kuukausipalkkaisista muusikoista koostuvana yhtyeenä se on edelleen ainutlaatuinen. Vakaus mahdollisti pitkälinjaisen tradition ja omanlaisen sointi-ihanteen luomisen

”Vakinaisen uuden musiikin yhtyeen turvatut olosuhteet edistivät parhaiden soittajien rekrytointia ja konserttien kunnollisia harjoitusmääriä, minkä seurauksena sävellykset saivat parempia esityksiä ja itse nykymusiikki suurempaa arvostusta”, Mälkki kommentoi yhtyeen merkitystä.

Ensemble intercontemporainilla oli alkuaikoinaan myös suuri tyylillinen vaikutus, sillä sen kantaesittämistä teoksista alkoi syntyä eräänlainen uuden musiikin kaanon.

”Tämä on kuitenkin muodostunut myös akilleenkantapääksi, koska tietynlainen estetiikka oli hallitseva, ja sellaisesta kaikki eivät luonnollisesti ole ikinä olleet yhtä mieltä”, Mälkki huomioi.

Nykyään nykymusiikkikenttä on moninaisempi kuin koskaan, ja aiemmin uuden musiikin Aurinkokuninkaan paikkaa pitänyt EIC on saanut rinnalleen lukuisia korkeatasoisia uuden musiikin ensemblejä ympäri maailmaa. Tyylillisiä linjoja voi olla useita, eikä yksiselitteisiä hierarkioita enää ole.

”Näkisin että yksittäinen ensemble ei voi enää taata tai estää yhdenkään säveltäjän menestystä – ja ehkä hyvä niin”, sanoo Susanna Mälkki.

Teksti: Auli Särkiö-Pitkänen
Kuva: Luc Hossepied

Ensemble intercontemporain konsertoi Musiikkitalossa lauantaina 9.2. klo 19.15 »