(fi) Minun Islantini – Daníel Bjarnason

Tyvärr är denna artikel enbart tillgänglig på Finska. For the sake of viewer convenience, the content is shown below in the alternative language. You may click the link to switch the active language.

“Uskon, että asuinpaikka vaikuttaa ihmisiin, ja esimerkiksi säällä on suuri vaikutus siihen, millaista elämä on. Ehkä me islantilaiset olemme poikkeuksellisen luovia, koska vietämme niin paljon aikaa sisätiloissa! 

Toisaalta Reykjavík myös on tai on ainakin ollut taiteilijoille hedelmällinen paikka. Kaupunki ei ole kovin suuri, joten on todennäköistä ja välttämätöntäkin, että ihmiset liikkuvat eri piireissä eivätkä jää omaan kuplaansa samanhenkisten kollegoidensa kanssa. Projektit, joiden organisoiminen suuremmissa kaupungeissa kestäisi viikkoja tai kuukausia, voi Reykjavíkissa toteuttaa nopeasti. Täällä on vallalla sellainen mentaliteetti, että ihmiset vain rennoin mielin menevät ja tekevät, vaikka on selvää, että he ovat pikemminkin optimisteja kuin realisteja. Toki tuolla asenteella on ikävämpi kääntöpuolensa – historiankirjat esimerkiksi osoittavat, että lähestymistapa ei välttämättä toimi, jos sattuu olemaan pankinjohtaja! 

Minulla oli ilo ja kunnia kuratoida Reykjavik Festival Los Angelesissa yhdessä Esa-Pekka Salosen kanssa. Se oli suuri menestys. Näin jälkikäteen katsottuna tuntuu lähinnä surrealistiselta ajatella koko hankkeen valtavuutta, ja se kertoo paljon paitsi Islannin musiikkielämästä myös Los Angelesin filharmonikoista. Festivaali pyrki esittelemään laajan kattauksen islantilaista musiikkia ja islantilaisia muusikoita, ja mielestäni onnistuimme näyttämään väläyksen Reykjavikin musiikkiskenestä, sen taiteilijoiden välisistä yhteyksistä ja vahvasta visuaalisten elementtien ja installaatioiden käytöstä. 

Monille nuorille muusikoille genrejen välillä liikkumisesta on tullut varsin normaalia, ja se on hyvä asia niin kauan kuin se tapahtuu luontevasti. Mielestäni voi kyllä olla kiinnostavaakin kategorisoida ja yrittää sovittaa asioita tiettyihin mittasuhteisiin. Kysymys inspiraation hakemisesta on hyvin vaikea – valitettavasti se ei ole yhtä yksinkertaista kuin vaikkapa oluella käyminen. Uskoisin että tärkeintä on pitää kiinni uteliaisuudestaan. Uteliaisuudestaan ympärillä olevaa maailmaa, muita ihmisiä, muita taiteilijoita ja heidän tekemisiään kohtaan, niin tämänhetkisiä kuin menneitäkin. Se on paras opettaja ja motivaattori.”

-Daníel Bjarnason

Kuva: Saga Sig

Radion sinfoniaorkesteri esittää Bjarnasonin Emergence-teoksen ja viulukonserton solistinaan Pekka Kuusisto perjantaina 8.2 TELEKINESIS-konsertissa »

Blogs

Alla blogs