Musica nova Helsingin ohjelma täydentyy – festivaali käynnistyy yhteisöllisellä Hälytyskellot-teoksella
Suomen suurin taidemusiikin biennaali Musica nova Helsinki järjestetään jälleen 5.–15. helmikuuta 2025, ja festivaalin pääohjelma on nyt kokonaisuudessaan julkaistu. Festivaalin avajaiskonserttiin johdattaa Tytti Arolan yhteisöllinen Hälytyskellot-teos, jonka esittämiseen kuka tahansa voi osallistua. Festivaalin muuhun ohjelmaan kuuluvat lukuisten kotimaisten orkestereiden ja vapaan kentän toimijoiden ohella muun muassa saksalaiset Ensemble Musikfabrik ja Ensemble Recherche.
Musica nova Helsinki tarjoaa jälleen 5.–15. helmikuuta 2025 monipuolisen kattauksen nykymusiikin konsertteja ja kantaesityksiä sekä esitystaidetta, keskusteluita ja muuta poikkitaiteellista ohjelmaa. Festivaalin konserttikattaus on nyt valmis, ja ohjelma täydentyy vielä alkuvuodesta puheohjelmalla. Vuoden 2025 Musica novan kattoteemana toimii Yhdessä kuvastaen kaikkea sitä, mitä voi syntyä ihmisten välille – esimerkiksi yhteisöjä, kollektiiveja, verkostoja, luottamusta, hierarkioita, jännitteitä, vuorovaikutusta, riippuvuuksia ja rituaaleja.
Teemaa kuvastaa myös äänitaiteilija Tytti Arolan yhteisöllinen ääniteos Hälytyskellot, joka johdattaa kuulijat festivaalin avajaiskonserttiin 5. helmikuuta. Teoksen luomiseen osallistuu niin ammattimuusikoita kuin harrastajia ja käynnissä olevan avoimen haun kautta haettavia vapaaehtoisiakin. Teoksessa joukko ihmisiä muodostaa Senaatintorilta Tuomiokirkkoon kulkevan ketjun, jonka osallistujien välissä kulkevaan naruun on kiinnitetty kulkusia. Yksittäisen kulkusen ääni on hiljainen, mutta kun kulkusia soikin yhtä aikaa satoja, ääni kertautuu ja kuuluu. Hälytyskellot voidaankin tulkita myös hiljaiseksi heliseväksi mielenosoitukseksi: kuulkaa meidät! Teoskokemus jatkuu Tuomiokirkossa Kamariorkesteri Avanti!:n konsertissa orkesterin muusikoiden voimin.
Festivaaliohjelma täydentyy myös joukolla kotimaisen vapaan kentän toimijoiden konsertteja. Defunensemble tuo G Livelabiin Jarkko Hartikaisen tuoreen teoksen kantaesityksen sekä lukuisia Suomen ensiesityksiä, kun taas Earth Ears Ensemblen konsertissa Musiikkitalossa kuullaan muun muassa Elias Schomersin teoksen kantaesitys. Korvat auki -yhdistyksen tilallisia kohtaamisia käsittelevä konsertti puolestaan tarjoaa neljä kantaesitystä kamariyhtyeelle. Sibelius-Akatemian nykymusiikkituotannoista Musica novassa kuullaan esimerkiksi Daniela Braunin ja Mia Heikkisen viola d’amore -barokkisoittimen ympärille rakentuva konsertti, jossa kantaesitetään Riikka Talvitien ja Tiina Myllärisen tälle vanhalle soittimelle säveltämät uudet teokset.
Festivaalin kansainvälisiin artistivieraisiin lukeutuva saksalainen Ensemble Recherche konsertoi Musica novassa kahdesti: huippuyhtye esiintyy niin Sibelius-Akatemian nykymusiikkiyhtye NYKY Ensemblen kuin Helsingin kamarikuoronkin kanssa. Festivaalin jo julkistettuihin kansainvälisiin vierailuihin kuuluvat lisäksi nykymusiikin johtaviin yhtyeisiin lukeutuvan Ensemble Musikfabrikin konsertti kapellimestari-säveltäjä Enno Poppen johdolla sekä ranskalaisen Thierry Escaichin improvisaatiokonsertti Musiikkitalon uusilla uruilla.
Aiemmin julkistettuun festivaaliohjelmaan kuuluvat myös Musica novan pääjärjestäjien eli Helsingin juhlaviikkojen, Helsingin kaupunginorkesterin, Radion sinfoniaorkesterin sekä Tapiola Sinfoniettan konserttien ohella esimerkiksi Zagros Ensemblen, Uusinta Ensemblen, Kaartin soittokunnan, Superpluckin, The Vicentino Singersin, Key Ensemblen ja Suut-yhtyeen lukuisia kantaesityksiä ja Suomen ensiesityksiä tarjoavat konsertit sekä nykymusiikin ammattilaiset ja musiikkiopistojen sävellysoppilaat yhteen tuova VarjoNova-hanke.
Musica nova Helsingin pääjärjestäjinä toimivat Helsingin juhlaviikot, Helsingin kaupunginorkesteri, Tapiola Sinfonietta, Suomen kansallisooppera ja -baletti, Yleisradio (Radion sinfoniaorkesteri) ja Suomen Säveltäjät.