Matka äänimeren pohjaan

Musica novan tämänvuotinen residenssisäveltäjä, italialainen Clara Iannotta käyttää materiaalinaan hälyjä. Kovertaessaan ja tunnustellessaan tietä äänimassojen halki säveltäjä on tutkimusmatkailija, joka tuottaa tietoa aisteilla. Ihollemme vyöryvät ääniaallot ovat fyysinen voima, joka tuo yhteen kehon pinnan ja mielen pimeimmät loukot. Musica nova -festivaalin teema on tänä vuonna ”Aistit ja tunteet”.

Se saattaa näyttää laboratorion ja leikkaussalin yhdistelmältä, jossa soittajat operoivat lavalle viritettyä soinnin työpajaa. Klassiset instrumentit on raskaasti preparoitu esimerkiksi paperiliittimillä ja foliolla. Clara Iannottan teoksissa esityksen visuaalinen vaikutelma ei kuitenkaan merkitse, vaan se mitä tapahtuu, kun kuulija sulkee silmänsä. Hän saattaa tuntea olevansa meren pohjalla, syvällä maan alla tai hajoamistilassa olevan ruumiin sisällä. Mielen täyttävät maailmat, joiden olemassaoloa ei ole voinut ennalta kuvitella. 

Hälyt ja niin sanottu konkreettinen musiikki muodostavat uudessa musiikissa pitkän jatkumon, jonka voi nähdä vastavoimana länsimaisen taidemusiikin traditiossa tyypillisille absoluuttisen musiikin ja abstraktien ideoiden arvoille. Tänä päivänä äänen olemus, fyysinen soiminen sekä ääntä tuottava ja vastaanottava keho ovat monille nykysäveltäjille hyvin merkityksellisiä ulottuvuuksia. Iannotta sukeltaa äänen fyysiseen kokemiseen kaivamalla konkreettisilla ja sähköisillä mekanismeilla soittimista ja esineistä toisia todellisuuksia.

Iannotta käyttää teoksissaan paljon muovilla, metalillla ja paperilla toteutettavaa soitinten preparointia, erilaisia jousten ja vaskien sordiinoita, puisia ja metallisia räikkiä, pillejä, äänimaljoja ja narun päässä pyöritettäviä ”surinapurkkeja” (’humming pot’ tai ’Waldteufel’). Soittimia kosketetaan tietyillä tarkasti määrätyillä tavoilla. Iannottan musiikissa onkin vahva taktiili ulottuvuus.

Kovertaessaan tietä hälymassojen halki säveltäjä on tutkimusmatkailija, joka tuottaa tietoa aisteilla, ei järjellä. Ääni mielletään usein abstraktiksi, näkymättömäksi sisällöksi, joka herättää meissä tiettyjä mielensisältöjä. Ihollemme vyöryvät ja sisuksiamme värisyttävät ääniaallot ovat kuitenkin valtava fyysinen voima. Ääni ottaa valtaansa ja sitoo yhteen kehon pinnan ja mielen pimeimmät loukot.

Tilallisuus on Iannottalle keskeinen elementti, ja hänen tuotantoonsa kuuluu myös audiovisuaalisia installaatioita. Sävellyksissään hän usein puhkaisee ohuen, viivamaisen äänipinnan paljastaakseen sen alta yhä uusia syvänteitä. Esimerkiksi jousiorkesteriteos dead wasps in the jam-jar (ii) on kuin luolasto tai hylätty rakennus, jossa erikokoiset kammiot seuraavat toisiaan. Hälyjen kouriintuntuvuus vertautuu hajuihin, joilla on voima aktivoida mielikuvia ja muistoja aivojen pohjalta. 

Iannottan musiikilla on oma kosteutensa ja valaistuksensa, tuoksunsa ja värityksensä. Sen ruosteisen metalliset sävyt voivat tuoda mieleen raunioituvan maailman, jossa vallan ottavat meille hädin tuskin näkyvät mutta sitäkin voimakkaammat olennot. Kihisevät äänet herättävät mielikuvia hyönteisistä, niveljalkaisista ja alkueliöistä. Orkesteriteoksessa MOULT (2018–19) lähtökohtana on ollut kuorensa luova hämähäkki. Musica novassa teoksesta kuullaan uusi versio a stir among stars, a making way (2022). Teos vie meidät konkreettisesti hämähäkkieläimen nahkoihin. Samalla se pohtii ajallisuutta ja muutosta.

Monien Iannottan teosten otsikot ovat peräisin irlantilaisrunoilija Dorothy Molloyn (1942–2004) tuotannosta, joka on ruokkinut Iannottan mielikuvitusta huomattavasti. Sävellysten suhde erilaisiin taustavaikutteisiin on kuitenkin epäsuora. Äänen voimana on luoda maailmasta tulkintoja, joita visuaalinen tai kielellinen tulkinta ei voi toisintaa tai korvata.

Auli Särkiö-Pitkänen

Clara Iannotta (s. 1983)

  • lähtöisin Italiasta, vaikuttaa Berliinissä
  • tekee yhteistyötä Euroopan merkittävimpien nykymusiikkiyhtyeiden, kuten Quatuor Diotiman, Ensemble Intercontemporainin ja Klangforum Wienin kanssa
  • opiskellut sävellystä Pariisin konservatoriossa ja Pariisin IRCAM-instituutissa sekä Harvardin yliopistossa Yhdysvalloissa
  • Berliinin Taideakatemian jäsen vuodesta 2022
  • Bludenzin nykymusiikkifestivaalin taiteellinen johtaja (Bludenzer Tage zeitgemäßer Musik)
  • teokset julkaisee Edition Peters
  • Profiilialbumit
    MOULT. Kairos 2021.
    Earthing. Wergo 2020.
    A Failed Entertainment. Edition RZ 2016.


Clara Iannotta Musica novassa:

1.3.2023  19:00 – Klangforum Wien
a stir among the stars, a making way (2022)

3.3.2023  19:00 – Helsingin kaupunginorkesteri
where the dark earth bends (2022, kantaesitys)

10.3.2023  19:00 – Radion sinfoniaorkesteri
dead wasps in the jam-jar (ii) (2016)

11.3.2023  16:00 – Earth Ears Ensemble
The people here go mad. They blame the wind. (2013–2014)

12.3.2023  19:00 – Avanti!
We left her in a sack for fairies to reclaim (2021)

Kuva: François Roelants